| |
Kehittäminen on in!
Tältä sivulta löydät ajankohtaisia artikkeleita
organisaation kehittämiseen ja tutkimustoimintaan liittyen.
Ole hyvä ja tutustu!
• Feelback – tuottajarekrytointi 2012 (.pdf)
• Ajattelun valttikortit -Kari Helin (.pdf)
• Feelback totesi pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakastyytyväisyyden erinomaiseksi
• LTA-valmennukset vuonna 2012 (.pdf)
• Haluatko tietää luontaiset taipumuksesi? (Kuopio) (.pdf)
• Haluatko tietää luontaiset taipumuksesi? (Tampere) (.pdf)
• Feelbackin nimitysuutisia 2011
• Vuoden 2011 LTA-valmennukset (.pdf)
• 360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä (.pdf)
• 360-mittareiden kehityksestä
• Taipumusten aktivoituminen
• Työ ja Myö - Voittajana työelämässä! (.pdf)
• LTA uudistuu
• Arvot käytäntöön -kartoitus
• Hyöty irti 360-mittauksista
• Kehittymisen arvioinnista
• Kolmella loikalla innovoimaa(n)!
• Ihmisten erilaisuus
ja Luontaisten Taipumusten Analyysin teoriatausta
• Suomalainen antaisi palautetta – jos joku vain kuuntelisi
• Suomalainen työelämä - tutkimus (21.4.2009) (.pdf)
• ENJ- Johtaja
• LTA tutkimus
• Uudistunut LTA -analyysi
• Minä & Työni -analyysi
• Uraa uurtava innovaatio: Suunnistajan taipumusanalyysi
• Esimies-LTA johtamisen kehittämisvälineenä
|
Kehittymisen arvioinnista
Kehittymisen arviointiin käytetään kahta erilaista menettelytapaa:
• tehdään peräkkäisiä mittauksia ja verrataan niiden tuloksia
• kysytään ihmisten mielipiteitä mitattavien asioiden kehittymisestä
Menettelyistä ensimmäinen on ns. kvantitatiivinen (määrällinen) mittaus, jonka taustalla on olettamus mittausvälineen pysymisestä samana mittauksesta toiseen. Kun mitataan esimerkiksi kappaleita, kiloja, euroja ja metrejä, kvantitatiivinen mittaus on relevantti ja antaa oikeita tuloksia kehittymisen (muutoksen) suunnasta. Ihmisten käyttäytymistä, taitoja ja asenteita mitattaessa menetelmä ei kuitenkaan anna luotettavia tuloksia johtuen siitä, että mittausväline (arvioijien odotukset ja käsitykset hyvästä) eivät pysy samoina viikosta toiseen.
Toinen lähestymistapa on ns. kvalitatiivinen (laadullinen) mittaus, jonka taustalla on olettamus, että mittausväline muuttuu jatkuvasti. Tätä lähestymistapaa käytetään lähinnä ihmisten mielipiteiden ja käsitysten mittaamisessa. Esimerkiksi asiakastyytyväisyyden ja johtajuuden arviointi perustuu tähän menettelytapaan. Tässä menettelytavassa arvioijia pyydetään ottamaan kantaa joihinkin väittämiin tai kysymyksiin jollakin asteikolla. Kehittymistä ja muutoksia mitattaessa pyydetään arvioita siitä, onko joku asia pysynyt ennallaan vai muuttunut johonkin suuntaan.
Vääriä tulkintoja
Kvalitatiivisia mittauksia käytettäessä tehdään tuloksista jatkuvasti vääriä tulkintoja. Tämä johtuu siitä että niissä esiintyvien numeroiden kuvitellaan edustavan jotakin oikeata todellisuutta (kuten kvantitatiivisissa mittauksissa). Kysymyksessä on kuitenkin vain ihmisten numeroiksi muutetut mielipiteet joistakin asioista. Ja mielipiteet perustuvat ihmisten odotuksiin ja käsityksiin hyvästä ja huonosta. Tämä tarkoittaa sitä, että joku asia voi todellisuudessa parantua vaikka, vaikka numerot näyttävät negatiivista kehitystä. Tällöin arvioijien odotukset ovat muuttuneet enemmän kuin arvioitava toiminta. Sama pätee tietysti myös toiseen suuntaan.
Mielipiteiden muuttumista vastaan voidaan mittauksissa ”taistella” kysymällä arvioijien käsitystä asioiden kehittymisestä. Tällöin joudumme vertaamaan asioita omiin odotuksiimme.
• Jos odotuksemme ovat syystä tai toisesta kehittyneet enemmän kuin toiminta, meille syntyy kokemus, että asiat ovat menneet huonompaan suuntaan.
• Jos odotusten ja toiminnan kehittyminen on ollut suunnilleen samanlainen, meille syntyy kokemus että asia ei ole muuttunut.
• Jos toiminta on kehittynyt enemmän kuin odotuksemme sitä kohtaan, meille syntyy kokemus asioiden parantumisesta.
Yhteenveto
Kun mitataan asioita, joiden mittayksikkö ei muutu, luotettavin menetelmä on tehdä peräkkäisiä mittauksia ja vertailla niiden tuloksia.
Kun mitataan asioita, jotka perustuvat ihmisten odotuksiin ja mielipiteisiin, peräkkäisten mittausten tulosten vertailu ei anna kovinkaan luotettavia tuloksia, johtuen siitä että ulkoiset tapahtumat (koulutukset, positiiviset tai negatiiviset kokemukset, jne.) voivat muuttaa ihmisten odotuksia ja näkemyksiä asioista. Luotettavampi kuva kehityksen suunnasta saadaan kysymällä ihmisten käsitystä kehityksen suunnasta.
Kari Helin
(opiskellut pääaineenaan sitä matematiikan osa-aluetta,
jota edellä kerrottu juttu käsittelee)
|
