| |
Kehittäminen on in!
Tältä sivulta löydät ajankohtaisia artikkeleita
organisaation kehittämiseen ja tutkimustoimintaan liittyen.
Ole hyvä ja tutustu!
• Feelback – tuottajarekrytointi 2012 (.pdf)
• Ajattelun valttikortit -Kari Helin (.pdf)
• Feelback totesi pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakastyytyväisyyden erinomaiseksi
• LTA-valmennukset vuonna 2012 (.pdf)
• Haluatko tietää luontaiset taipumuksesi? (Kuopio) (.pdf)
• Haluatko tietää luontaiset taipumuksesi? (Tampere) (.pdf)
• Feelbackin nimitysuutisia 2011
• Vuoden 2011 LTA-valmennukset (.pdf)
• 360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä (.pdf)
• 360-mittareiden kehityksestä
• Taipumusten aktivoituminen
• Työ ja Myö - Voittajana työelämässä! (.pdf)
• LTA uudistuu
• Arvot käytäntöön -kartoitus
• Hyöty irti 360-mittauksista
• Kehittymisen arvioinnista
• Kolmella loikalla innovoimaa(n)!
• Ihmisten erilaisuus
ja Luontaisten Taipumusten Analyysin teoriatausta
• Suomalainen antaisi palautetta – jos joku vain kuuntelisi
• Suomalainen työelämä - tutkimus (21.4.2009) (.pdf)
• ENJ- Johtaja
• LTA tutkimus
• Uudistunut LTA -analyysi
• Minä & Työni -analyysi
• Uraa uurtava innovaatio: Suunnistajan taipumusanalyysi
• Esimies-LTA johtamisen kehittämisvälineenä
|
Kolmella loikalla innovoimaa(n)!
Innovatiivisuuteen vaaditaan kolme asiaa - innovaatiokulttuuri, innovaatioprosessi, innovaatiotoiminnan ohjaus
Mistä innovatiivisuudessa on kysymys? Karkeasti yksinkertaistettuna kolmesta asiasta, jotka on hiottava yhteen kuin täydellinen kolmiloikkasuoritus (lajia tietämättömille kyseessä on yksi yleisurheilun vaativimmista lajimuodoista). Tarvitaan innovaatiokulttuuri, innovaatioprosessi ja innovaatiotoiminnan ohjaus.
Innovatiivisuuden ja innovoinnin perusvoimavara on organisaation työntekijät, heidän tietonsa, taitonsa ja motivaationsa. Tämä rakentaa pohjan organisaation innovaatiokyvykkyydelle. Työntekijöiden tarjoamat lähtöresurssit ovat verrattavissa kolmiloikkaajan ominaisuuksiin (nopeus, voima, henkiset voimavarat), eli kaikkeen siihen mitä tapahtuu suorituksessa ennen lankulle tuloa.
Jotta työntekijät pystyisivät hyödyntämään omaa osaamistaan pitää organisaatiossa olla uuden kehittämistä tukeva innovaatiokulttuuri. Jos toimintakulttuuri, esimiesten oma esimerkki ja toiminta etunenässä, ei tue uusien ideoiden etsimistä, niiden esittämistä tai jatkojalostamista, on turha odottaa innovatiivisia uusia tuotteita, palveluita tai toimintatapoja. Innovaatiokulttuuri on kaiken lähtökohta – tämän päälle rakennetaan organisaation innovaatiokyvykkyys. Ensimmäinen loikka kolmiloikkasuorituksessa antaa lähtökohdat pitkälle hypylle. Jos loikka lähtee kaukaa lankun takaa, suuntautuu liian korkealle, tai tulee alas huonosti, ovat eväät pitkään hyppyyn jo menneet.
Toimiva innovaatiokulttuuri tuottaa runsaasti uusia ja omaperäisiä ideoita – mutta mitä sitten. Vasta toimiva innovaatioprosessi (tai muut jalostuskanavat) mahdollistavat parhaiden ideoiden jalostamisen aluksi konsepteiksi, siitä edelleen tuotteiksi ja palveluiksi, sekä niiden kaupallistamisen tuottavaksi liiketoiminnaksi. Vasta innovaatioprosessi mahdollistaa innovatiivisuuden hyödyntämisen. Usein se on prosessi, joka toimii taustalla – joskus aivan huomaamatta. Paltaanpa urheiluun. Kolmiloikkasuorituksen keskimmäinen loikka nitoo yhteen vauhdin, ponnistuksen ja sen mitä suorituksesta on vielä jäljellä. Kolmiloikassa keskimmäinen loikka on lyhin – lopputuloksen kannalta siis merkityksettömin – mutta käytännössä vaihe, jossa erot maakuntasarjojen ja olympiaurheilijoiden välillä tehdään.
Ideointi ja konseptien jalostaminen ilman valittua suuntaa on kuin suunnistaja ilman karttaa ja kompassia. Vaaditaan selkeää ja jämäkkää innovaatiotoiminnan ohjausta. Organisaatio johdon on annettava innostava visio ja strategia, ja suunnattava käytettävissä olevat resurssit organisaation kannalta tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Johto osoittaa kilpailuareenan, jossa paremmuudesta mitellään. Kolmiloikkasuorituksessa hyppääjä tekee viimeisessä loikassa kaikkensa hamutakseen lisäsenttejä ennen kuin jälki piirtyy hiekkakasaan. Paljoakaan ei ole enää kuitenkaan tehtävissä – suorituksen aikaisemmat vaiheet ovat jo pitkälti määritelleet alastulokohdan, on vain keskityttävä nauttimaan lennosta. Innovaatiotoiminnan ohjaaminen on innovoinnin hienosäätöä. Kun areena on valittu, johdon kannattaa hienosäätää toimintaa ohjaamalla kriittisiä päätöksiä oikeaan suuntaan vaikka innovoinnin tuloksellisuus onkin jo pitkälti määritelty kahden edellisen osa-alueen toimesta. Hienosäädöllä on kuitenkin merkittävä rooli – sillä on sama voittaako kilpailun sentillä vai metrillä.
Liikkeenjohdon vertaukset on tyypillisesti haettu joka sodasta tai urheilusta. Itse suosin mieluummin urheilua. Sodassa toinen osapuoli yleensä tuhotaan ja lopputulos on antautuminen, voimasuhteet ovat selvät. Urheilussa löytyy myös voittaja mutta harvoin antautujia. Häviäjät palaavat usein entistä nälkäisempinä ja parempina, voittajan liiallinen mielihyvä johtaa helposti tappioon jo seuraavassa koitoksessa.
PS: Blogin kirjoittaja yritti harjoittaa ko. lajia nuoruudessaan ihan tosissaan…
Jarno Poskela
|
