Kehittäminen on in!

Tältä sivulta löydät ajankohtaisia artikkeleita organisaation kehittämiseen ja tutkimustoimintaan liittyen.
Ole hyvä ja tutustu!

• Feelback – tuottajarekrytointi 2012 (.pdf)
• Ajattelun valttikortit -Kari Helin (.pdf)
• Feelback totesi pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakastyytyväisyyden erinomaiseksi
• LTA-valmennukset vuonna 2012 (.pdf)
• Haluatko tietää luontaiset taipumuksesi? (Kuopio) (.pdf)
• Haluatko tietää luontaiset taipumuksesi? (Tampere) (.pdf)
• Feelbackin nimitysuutisia 2011
• Vuoden 2011 LTA-valmennukset (.pdf)
• 360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä (.pdf)
• 360-mittareiden kehityksestä
• Taipumusten aktivoituminen
• Työ ja Myö - Voittajana työelämässä! (.pdf)
• LTA uudistuu
• Arvot käytäntöön -kartoitus
• Hyöty irti 360-mittauksista
• Kehittymisen arvioinnista
• Kolmella loikalla innovoimaa(n)!
• Ihmisten erilaisuus
ja Luontaisten Taipumusten Analyysin teoriatausta
• Suomalainen antaisi palautetta – jos joku vain kuuntelisi
• Suomalainen työelämä - tutkimus (21.4.2009) (.pdf)
• ENJ- Johtaja
• LTA tutkimus
• Uudistunut LTA -analyysi
• Minä & Työni -analyysi
• Uraa uurtava innovaatio: Suunnistajan taipumusanalyysi
• Esimies-LTA johtamisen kehittämisvälineenä

Taipumusten aktivoituminen

Taipumukset ovat ihmisen persoonaan kuuluvia piirteitä, jotka tekevät meistä erilaisia. Taipumuksia on tyypitetty psykologiassa monilla eri tavoilla. Yksi tunnetuimmista tyypitysmalleista on nimeltään MBTI, Myers Briggs Type Indicator. Siinä on tarkasteltu neljää ajatteluun liittyvää taipumusparia ja niiden erilaisia yhdistelmiä.

Taipumuksemme voivat olla joko passiivisessa tai aktiivisessa tilassa, riippuen siitä miten ulkoinen ympäristömme niihin suhtautuu. Jos suhtautuminen on myönteistä (kannustavaa, hyväksyvää), taipumuksemme kehittyvät helposti käytännön taidoiksi.  Jos taas ympäristömme suhtautuu johonkin taipumukseemme negatiivisesti, se jää helposti passiiviseksi.

Ensimmäinen arvottuminen
Taipumusten ensimmäinen arvottuminen tapahtuu lapsuutemme perheessä kun saamme vanhemmiltamme ja sisaruksiltamme palautetta omista tekemisistämme. Jos esimerkiksi näytämme vapaasti omia tunteitamme, siihen voidaan suhtautua joko myönteisesti tai kielteisesti.  Sama pätee myös mielikuvitukseen tai spontaanisuuteen. Ympäristömme ei vaikuta siihen millaisia taipumuksia meillä on, vaan ennen kaikkea siihen ovatko taipumuksemme hyväksyttyjä.

Toinen arvottuminen
Toinen tärkeä taipumusten arvottumisympäristö on koulu. Sielläkin suositaan tiettyjä taipumuksia ja vähätellään joitakin toisia. Esimerkkejä koulun suosimista taipumuksista ovat sosiaalisuus ja asioiden hyvä muistaminen. Niille vastakkaiset taipumukset (omien tarpeiden korostaminen ja itsenäinen ajattelu muistamisen sijaan) saavat helposti huonomman arvostuksen, varsinkin perinteisessä koulussa. Monilla lapsilla onkin vaikeuksia koulussa sen takia, että heidän luontaisiin taipumuksiin suhtaudutaan negatiivisesti. Tutkimusten mukaan koulu passivoi erityisen tehokkaasti luovaa ajattelua.

Kolmas arvottuminen
Asioiden myönteinen arvottuminen edistää niiden aktivoitumista. Tämä johtuu siitä, että arvostus on yksi keskeisiä tarpeitamme. Eli teemme mielellämme asioita, joista saamme ympäristöltämme (asiakas, esimies, aviopuoliso, ystävät, jne.) positiivista palautetta. Vastaavasti alamme alitajuisesti karttaa asioita, joista olemme saaneet kielteistä palautetta.

Edellä kerrottu pätee erityisen hyvin omiin taipumuksiimme, jotka ovat eräänlaisia sisäisellä motivaatiolla varistettujen taitojen siemeniä, jotka nousevat helposti pintaan kun olosuhteet ovat otolliset ja jäävät uinumaan, jos olosuhteet ovat niille huonosti sopivat. Ihmiset, jotka voivat omassa työssä käyttää luontaisia taipumuksiaan ovat säännöllisesti motivoituneempia ja kyvykkäämpiä kuin ne, joilla ei tällaista mahdollisuutta ole. Seuraava omakohtainen esimerkki valaiskoon asiaa.

Esimerkki
Olen itse MBTI -tyypityksessä INTJ, mikä tarkoittaa sitä, että luontaisesti vahvin taipumukseni on intuitiivinen ajattelu (N). Toiseksi vahvin taipumukseni on looginen ajattelu (T). Vastaavasti heikoin taipumukseni on S, joka näkyy sekä yksityiskohtien huonona huomaamisena että niiden muistamisena.

Ympäristö, johon synnyin, ei arvostanut N-tyyppistä luovaa ajattelua. Siksi taipumukseni ei tullut esille kuin pienen lapsen päiväunelmissa. Tunsin olevani hieman kummallinen ”unelmoija”, mutta osasin taitavasti suojata sisimpäni. Mielikuvitusrikkaan ajattelun vastapainoksi olin jo pienenä kohtalaisen hyvä urheilija. Sitä arvostettiin.

Koulu suosi toiseksi vahvinta taipumustani eli loogista ajattelua (T). Pystyin sen avulla pätemään mm. matematiikassa, jossa olin aina luokkani parhaita. Intuitiivista ajattelua (N) en päässyt kuitenkaan käyttämään ja kehittämään kuin joissakin pienten poikien ”kolttosissa” eli kielletyissä leikeissä. Suunnittelimme ja rakentelimme esimerkiksi erilaisia pommeja. Se oli vaarallista, mutta samalla luovaa leikkiä. Saimme mm. kolmivaiheisen omatekoisen rakettimme nousemaan ilmaan.

Havahtumiseni luovan ajattelun suhteen tapahtui suunnilleen 25 vuoden iässä kun osallistuin erääseen luovan ajattelun testiin. Sain siinä äärimmäisen huonon tuloksen, mutta samalla tajusin, että jotakin itselleni tärkeää oli ihan lukossa omassa päässäni. Aloin harjoitella asiaa ja kykyni löytää uudenlaisia ideoita kehittyi parissa kuukaudessa radikaalisesti.

Aloin soveltaa kokemuksiani luovan ajattelun kehittämisestä työryhmiin eli kokeilla uudenlaisia työmenetelmiä. Kokeilujen tuloksena syntyi Tuumatalkoot niminen menetelmä, joka sai yhtiössämme (Ovako Steel) nopeasti suuren suosion.

Kirjoitin kokemuksistani artikkelin ja lähetin sen erään yritysalan lehden kirjoituskilpailuun. Se sai ensimmäisen palkinnon ja paljon positiivista palautetta. Tämä oli ratkaiseva askel oman piilevän taipumukseni (N) aktivoitumisessa. Hyvin nopeasti jätin työni matemaatikkona ja siirryin soveltamaan ja kouluttamaan kehittämääni menetelmää.  Tuumatalkoiden rinnalle syntyi nopeasti toinen menetelmä, Tuplatiimi. Sen käyttö levisi nopeasti kymmeniin yrityksiin.

Näiden kokemusten myötä olin hyvin vakuuttunut, että paras kyvykkyyteni liittyi uuden luomiseen, siihen taitoon ja intoon jolla lapsuudessa kehittelin pommeja. Perustin 80-luvun puolivälissä Innotiimi -nimisen yrityksen, joka on vetänyt puoleensa kymmeniä itseni kaltaisia, luovaan ajatteluun ja yrittäjyyteen taipuvaisia ihmisiä. Hekin ovat pystyneet toteuttamaan työyhteisössämme omia taipumuksiaan.

Näin jälkeenpäin pidän ratkaisevimpana tapahtumana omalla työurallani sitä, että kirjoitin omasta taipumuksestani (N) lehtiartikkelin, jonka lähetin kirjoituskilpailuun. Sitä kautta voimakkain taipumukseni (N) sai runsaasti positiivista palautetta. Se rohkaisi käyttämään taipumustani avoimemmin, myös kirjoittamisessa. Tämän tuloksena on syntynyt kuusi oppikirjaa. Näin jälkiviisaana on helppo todeta, että luovana kehittäjänä olen hyödyntänyt taipumuspotentiaalini selvästi paremmin kuin matemaatikkona.

Toivon, että tämä kertomukseni rohkaisee muitakin samankaltaisiin, omien taipumusten suuntaisiin irtiottoihin, omassa elämässään.

Kari Helin