Blogi: Totta vai tarua – vai disinformaatiota?

Kun maaliskuussa 2021 kirjoitin blogin ”Tiedolla johtaminen – slogania vai jargonia” , maailma oli kovin erinäköinen kuin nyt. Disinformaatio oli toki tuttu termi tuolloinkin, mutta vasta viime kuukausina sen merkitys on valjennut tai syventynyt ihan uudelle tasolle.

Niin valtioita kuin yrityksiäkin johdetaan oikealla tiedolla. Tai näin ainakin haluamme uskoa ja toivoa. Tietoa liikkuu eri kanavissa helposti ja runsaasti, ja siihen virtaan on helppo ujuttaa myös muunnettua tai väärää tietoa. Olemme viimeistään keväällä 2022 uutisia seuraamalla oppineet, miten suljetussa ympäristössä objektiivinen tieto voidaan tarvittaessa korvata kokonaan muokatulla totuudella, disinformaatiolla. Avoimessa maailmassakin tätä yritetään tehdä, mutta sen toteuttaminen on paljon vaikeampaa, tai ainakin siitä jää helpommin kiinni.

Akateemisessa tiedemaailmassa uusi tutkimustieto saavuttaa totuuden aseman vasta sitten, kun se on asetettu avoimesti julkisesti arvioitavaksi, ja tiedeyhteisö on kollektiivisesti päättänyt ja hyväksynyt, että uusi tieto on totta. Tiedon ja tietolähteen avoimuus on yksi keskeisimpiä kriteereitä arvioitaessa tiedon totuudellista arvoa.

Kun me tutkimusammattilaiset tuotamme henkilöstö-, asiakas- tai markkinatutkimustietoa, avoimuus on sitä, että kerromme, mistä, miten ja milloin tieto on kerätty. Asiakkaamme voivat sen perusteella arvioida, mikä on tuon tutkimustiedon totuudellinen arvo, ja miten tietoa voidaan hyödyntää. Johtamisessa ja päätöksenteossa tiedon totuudellisuus on luonnollisesti aivan kriittisen tärkeää, jotta johtamisella ja päätöksenteolla saavutetaan tavoiteltuja vaikutuksia. Disinformaatioon perustuvan johtamisen ja päätöksenteon seuraukset ovat – arvaamattomia.

Pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavassa päätöksenteossa on aina mukana enemmän tai vähemmän epävarmuutta päätöksen vaikutuksista ja seurauksista. Tätä epävarmuutta voidaan kuitenkin vähentää ja rajata luotettavan ja totuudenmukaisen tiedon avulla. Tietolähteitä ja neuvonantajia kyllä riittää, mutta objektiivisella tutkimuksella on aivan keskeinen rooli totuudenmukaisen tiedon tuottamisessa.

Runsaassa tietovirrassa totuudenmukaisen tiedon erottaminen disinformaatiosta saattaa olla vaikeaa. Subjektiivisesti katsottuna täsmälleen sama tieto on yhdelle täyttä totta, toiselle disinformaatiota tai vastustajan tuottamaan propagandaa. Useimmiten ratkaisu näihin subjektiivisiin näkemyseroihin löytyy lopulta objektiivisuudesta ja avoimuudesta. Kun tiedon tuottaja tai välittäjä on objektiivinen, eli sillä ei ole omaa intressiä ko. tiedon suhteen, ja kun tiedon tuotantotapa on vielä kerrottu avoimesti, eri vastaanottajat päätyvät todennäköisemmin samaan arvioon tiedon totuudenmukaisuudesta.

Avoimessa taloudessa luotettava ja totuudenmukainen tieto on myös kilpailuvaltti. Vaikka tieto itsessään ei olisi avointa, sen tuottajan ja tuotantotavan objektiivisuus ja avoimuus varmistavat osaltaan sitä, että tieto on totuudenmukaista.

Kun tarvitset totuudenmukaista tietoa johtamiseen ja päätöksentekoon, ota yhteyttä!

Ville Klem

Asiakkuusjohtaja

+358 40 842 8979

ville.klem@feelback.com

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat sähköpostiisi Feelbackin tuoreimmat uutiset ja blogit, mielenkiintoisia tutkimustuloksia sekä tietoa

tutkimuspalveluistamme  https://www.feelback.com/tilaa-uutiskirjeemme/